Sosiaaliturva
Sosiaaliturva turvaa tyypin 1 diabetesta sairastavan toimeentuloa ja terveyttä. Yleinen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö kattaa myös tyypin 1 diabetesta sairastavan sosiaali- ja terveyspalvelut. Voit ottaa omat sosiaaliturva-asiasi puheeksi omalla diabetesvastaanotollasi. Sosiaaliturva kattaa lääkkeiden ja hoitovälineiden lisäksi myös muun muassa kuntoutuksen ja omaishoidon tuen.
Tyypin 1 diabetesta sairastavan sosiaaliturva
Sosiaaliturvan kokonaisuuteen kuuluvat palvelut ja taloudelliset etuudet turvaavat tyypin 1 diabetesta sairastavan toimeentuloa ja terveyttä. Tärkeitä sosiaaliturvaetuuksia tyypin 1 diabetesta sairastavalle ovat lääkkeet ja hoitovälineet sekä muun muassa erilaiset kuntoutusvaihtoehdot, eläkettä saavan hoitotuki ja omaishoidon tuki.
Aiemmin tyypin 1 diabetesta sairastaville myönnetty invalidivähennys verotuksessa poistuu vuoden 2023 alussa.
Sosiaaliturva-asiat kannattaa ottaa puheeksi diabetesvastaanotolla. Oma diabeteshoitajasi neuvoo sinua yleisimmissä diabetesta sairastavia koskevissa etuuksissa ja osaa ohjata sinua saamaan lisätietoa sinulle kuuluvista palveluista ja etuuksista. Joskus vaikeilta ja hankaliltakin tuntuvien asioiden puheeksi ottamista vastaanottokäynnillä helpottaa luottamuksellinen suhde omaan hoitotahoosi.
Diabetesliitto apuna sosiaaliturva-asioissa
Tietoa omasta sosiaaliturvastasi saat myös seuraavista Diabetesliiton materiaaleista ja palveluista:
Diabetesta sairastavan sosiaaliturva -opas
Diabetesliitto julkaisee vuosittain Diabetesta sairastavan sosiaaliturvaoppaan. Voit ladata oppaan maksutta liiton d-kaupasta. Opas päivitetään vuosittain.
Sosiaali- ja terveyspoliittisen asiantuntijan puhelinneuvonta
Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic palvelee diabetesta sairastavia läheisineen terveys- ja sosiaaliturva-asioissa. Neuvoa voit kysyä joko soittamalla tai lähettämällä sähköpostia. Lisätietoa ja yhteystiedot sekä puhelinneuvonta-ajat löydät Diabetesliiton Tukea sinulle, diabeetikko tai läheinen -verkkosivulta.
Tarvitsetko lisätietoja sosiaaliturvastasi?
Omasta sosiaaliturvastasi saat lisätietoja myös oman hoitopaikkasi tai hyvinvointialueesi sosiaalityöntekijältä. Voit tarvittaessa kartoittaa yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa tilannettasi. Hän osaa ohjata sinut sairaus- ja elämäntilanteesi edellyttämien sosiaaliturvaetuuksien ja -palveluiden piiriin. Löydät tietoja yhteiskunnan tarjoamista palveluista ja tukimuodoista myös Terveyskylän Kuntoutumistalon Oikeudet ja etuudet -verkkosivulta.
Tyypin 1 diabetesta sairastavan lääkekorvauksista
Lääkärin määräämille reseptilääkkeille on kolme eri korvausluokkaa: peruskorvaus, alempi erityiskorvausluokka ja ylempi erityiskorvausluokka. Omavastuun määrä lääkkeen käyttäjälle kustakin lääkevalmisteesta siis vaihtelee lääkkeen korvausluokan mukaan.
Insuliininpuutosdiabeteksen hoidossa käytettävä insuliini kuuluu ylempään erityiskorvausluokkaan.
Kaikkien lääkärin määräämien ja sairausvakuutuslain mukaan korvattavien lääkkeiden ostoihin sisältyy vuosittainen 50 euron alkuomavastuu. Alkuomavastuun tulee täyttyä ennen kuin lääkeostoista voi saada korvausta. Alkuomavastuun täytyttyä insuliinista maksetaan 4,50 €:n omavastuuosuus yhdellä kertaa ostettua valmistetta kohti. Insuliinia voi ostaa kerralla enintään kolmen kuukauden ajaksi.
Lisätietoa lääkekorvauksista
Hoitotarvikkeet
Sinulla on lain suojaama oikeus saada hoitotarvikkeita yksilöllisen tarpeesi mukaan. Tieto tarvitsemistasi hoitotarvikkeista ja niiden määristä tulee arvioida yhdessä lääkärin kanssa ja kirjata hoitosuunnitelmaasi. Oman alueesi terveyskeskus vastaa yksilöllisten ja hoitosuunnitelmaan kirjattujen hoitotarvikkeittesi (kuten verensokerimittareiden ja mittaliuskojen) jakelusta.
Tyypin 1 diabetesta sairastavana sinulla on oikeus maksuttomiin hoitotarvikkeisiin.
Glukoosisensorointi ja pumppuhoito
Kaikki hyvinvointialueet eivät vielä mahdollista glukoosisensorointia kaikille, tai ne tarjoavat sitä vain harvoille halukkaille. Käypä hoito -suosituksen mukaan jatkuvaa glukoosiseurantaa tulisi kuitenkin tarjota kaikille monipistoshoidossa tai insuliinipumppuhoidossa oleville tyypin 1 diabetesta sairastaville.
Hoitosuositukset auttavat arvioimaan myös pumppuhoidon soveltuvuutta. Diabeteksen Käypä hoito -suosituksessa listataan potilasryhmiä, jotka hyötyisivät todennäköisesti pumppuhoidosta. Voit ottaa hoitovälineisiin ja muun muassa glukoosisensorointiin tai pumppuhoitoon liittyvät asiat puheeksi omassa hoitopaikassasi.
Jos oikeutesi hoitotarvikkeisiin eivät toteudu, sinulla on käytössäsi kolme oikeusturvakeinoa: muistutus, hallintoriita ja kantelu. Diabetesliiton verkkosivulta löydät lisätietoa sekä oikeuksistasi hoitotarvikkeisiin että ohjeita, miten toimia ongelmatilanteissa. Sivulta löydät myös lomakepohjia, joita voit halutessasi hyödyntää muistutuksen, hallintoriidan tai kantelun laatimisessa.
Kuntoutus
Kuntoutus edistää arjessa pärjäämistä ja omahoitoa, työ- ja toimintakykyä sekä hyvinvointia ja elämänhallintaa. Vastuu kuntoutukseen ohjaamisesta on omalla hoitotahollasi. Ohjausta kuntoutukseen hakeutumiseksi sekä tietoa eri kuntoutusvaihtoehdoista saat esimerkiksi
- omalla diabetesvastaanotollasi toimivilta diabeteshoitajilta ja -lääkäreiltä
- kuntoutusohjaajilta
- työterveyshuollostasi
- Kelasta
- työ- ja elinkeinotoimistosta
- omasta työeläkevakuutustoimistostasi.
Jos pohdit omaa jaksamistasi tai koet hoitoväsymystä, kysy omista kuntoutusvaihtoehdoistasi, kun seuraavan kerran tapaat diabeteshoitajaasi tai -lääkäriäsi.
Sopeutumisvalmennus
Kela järjestää sopeutumisvalmennusta tyypin 1 diabeetikoille. Ryhmämuotoisesta sopeutumisvalmennuskurssista ja kurssille hakeutumisesta saat lisätietoa Kelan verkkosivuilta.
Diabetesliiton kurssit
Diabetesliitto tarjoaa monipuolisen kurssivalikoiman tyypin 1 diabetesta sairastaville. Tutustu kursseihin diabetes.fi-sivustolla.
Työssä jaksamisesta voit lukea myös hyvinvointipolkujen Diabetes ja työ -osiosta.
Omaishoito
Joskus tyypin 1 diabetesta sairastava tarvitsee läheisensä apua diabeteksensa hoitoon esimerkiksi korkean ikänsä tai lisäsairauksiensa takia. Omaisella tai läheisellä oikeus hakea omaishoidon tukea, jos diabetesta sairastavan henkilön tarvitsema hoito ja huolenpito on kokonaisvaltaisesti arvioituna päivittäin sitovaa.
Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu. Tuen järjestämisestä ja omaishoidon tuen päätöksestä vastaa hyvinvointialue. Omaishoidon tukea haetaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveystoimelta kotikunnasta.
Mitä omaishoito on ja kuka voi toimia omaishoitajana?
Omaishoidossa omaishoitaja pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka ei sairauden, vamman tai muun erityisen hoivan ja tuen tarpeen vuoksi selviydy arjestaan omatoimisesti. Omaishoitajalle voidaan maksaa hoivatyöstä korvausta, omaishoidon tukea, joka on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu. Luotettavaa ja ajantasaista tietoa ja ohjeistuksia omaishoidon tuesta löydät Omaishoitajaliiton verkkosivuilta. Liitto on myös koonnut valmiin tietopaketin omaishoitoon liittyen.
Lähteet: Diabetesliitto, Kela