Hyppää sisältöön

Verensokeriseuranta

Verensokeriseuranta luo pohjan insuliinihoidolle. Se auttaa myös ymmärtämään omaan verensokeriisi vaikuttavia tekijöitä, kuten esimerkiksi liikkumista sekä ennakoimaan verensokerin vaihteluja. Verensokeritasoa ei voi tulkita omien tuntemusten pohjalta, vaan tarvitset mittaamiseen verensokerimittarin tai sensorin. 

Verensokeritavoitteet 

Verensokeriseuranta pohjautuu verensokeritavoitteisiin. Yleiset verensokeritavoitteet tyypin 1 diabetesta sairastavan omaseurannassa ovat: paastoverensokeri tai ateriaa edeltävä verensokeri 3.9–7 ja aterian jälkeen alle 10. Nämä tavoitteet sopivat suurimmalle osalle.

Diabetes on yksilöllinen sairaus. Siksi sinulla pitäisi olla tiedossa omat verensokeritavoitteesi ja seurannan tiheys eli se, kuinka usein sinun tulisi mitata tai skannata verensokeriarvojasi. Sekä tavoitteisiin että mittaustiheyteen vaikuttavat esimerkiksi käytössäsi oleva lääkitys, hoitotasapaino, hypoglykemiaherkkyys, muut sairaudet sekä ikäsi ja toimintakykysi.   

Jos et tiedä tavoitteitasi, ota ne puheeksi seuraavalla käynnillä hoitopaikassasi!  


Verensokeriseuranta-sensorointi

Tyypin 1 diabeteksen hoidossa verensokeriseuranta toteutetaan useimmiten glukoosisensorointia hyödyntäen. Arkikielessä puhutaan lyhyesti sensoroinnista.

Sensoroinnista löydät lisätietoa Terveyskylän Diabetestalosta.

Sensorointi on yleistynyt tyypin 1 diabeteksen seurannassa, mutta toisinaan voi edelleen tulla tilanteita, jolloin sinun täytyy mitata sokeri sormenpäästä tai tarvitset mittaria ketoaineiden tarkastamiseen.

Verensokerimittareita ja verinäytteenottoon käytettäviä pistolaitteita on monenlaisia, mutta pääpiirteittäin niiden toimintaperiaatteet ovat hyvin samanlaisia. Mittaamisessa tulosten luotettavuuden kannalta on tärkeä käyttää oikeaa mittaustekniikkaa ja säilyttää mittausvälineet oikein.

Verensokerin oikea mittaustekniikka

Kertaa verensokerin mittaamistekniikka Verensokerin mittaus -ohjevideolta. Videon kesto 4:15.

Video: Verensokerin mittaaminen sormenpäästä (Hyvinvoinnin polut, kesto 4:15). 

Mikä on HbA1c? 

Laboratoriokokeena mitattava HbA1c, tuttavallisesti “pitkäsokeri”, kuvaa punasolujen sokeristumisen astetta. Verenkierrossa kulkeva sokeri tarttuu punasoluihin, ja HbA1c-mittauksella voidaan selvittää keskimääräinen verensokeritasosi edeltävän 6–8 viikon ajalta.  

HbA1c mitataan yleensä 1–2 kertaa vuodessa. Mittauksia voi olla useamminkin. Mittaustiheyteen vaikuttavat esimerkiksi hoitotasapaino, muut sairaudet sekä diabetesta sairastavan ikä ja toimintakyky. 


Entä mikä on TIR? 

Lyhenne TIR tulee sanoista “Time In Range” eli aika tavoitealueella. “Tirriä” voidaan seurata, kun käytössä on glukoosisensorointi tai pumppuhoito. Sensoriin asetettava yleinen verensokerin tavoitealue on 3,9–10 mmol/l.

Yleiset tavoitteet:

  • Aika tavoitealueella (3,9–10 mmol/l) 70 % tai enemmän ajasta.
  • Hypoglykemioiden (alle 3,9 mmol/l) osuus ≤ 2–5 % ajasta.

Vaihtelevat verensokerit

Verensokeri ei koskaan pysy aivan tasaisena, vaan satunnaiset heilahtelut suuntaan tai toiseen ovat diabetesta sairastavan arjessa täysin normaaleja. Jos kuitenkin oma verensokeriseurantasi näyttää, että verensokeri heittelehtii päivittäin ilman selittävää syytä, sinun kannattaa pohtia tiettyjä asioita. Aina syytä ei silti löydy, mutta löydät vinkkejä mahdollisiin tekijöihin alla olevasta kuvasta klikkaamalla kuvan oransseja kysymysmerkkejä.

Sensorointi on tuonut verensokerin jatkuvaksi ja näkyväksi osaksi diabetesta sairastavan arkea. Sensorointi luo turvaa, ja sen on tarkoitus helpottaa arkea. Toisinaan se voi myös olla haaste ja lisätä hoidon kuormittavuutta. Pohdi aihetta omalta kohdaltasi ja lue Diabetes-lehden artikkeli.


Hypoglykemia  

Hypoglykemia tarkoittaa liian matalaa verensokeria. Yleensä hypoglykemiasta puhutaan, kun verensokeri laskee alle neljän.

Hypoglykemian oireet

Katso Diabetesliiton videolta lisätietoa hypoglykemiasta, sen oireista ja hoidosta (kesto 1:38).

Video: Diabeetikon hypoglykemia (Diabetesliitto, kesto 1:38) 

Hypoglykemian hoito 

Liian matalan verensokerin eli hypoglykemian ensiavuksi on syötävä tai juotava jotakin nopeasti ja helposti saatavaa sokeria sisältävää ruokaa, esimerkiksi jokin seuraavista annoksista: 

  • 4–8 palaa sokeria tai rypälesokeria (Siripiri, Dexal) 
  • lasillinen (1–2 desilitraa) täysmehua tai sokerillista virvoitusjuomaa 
  • keskikokoinen hedelmä 
  • purkki tai puikko jäätelöä 
  • ruokalusikallinen hunajaa, 1–2 ruokalusikallista rusinoita 
  • muuta nopeasti syötävää sokeripitoista. 
20 grammaa hiilihydraattia sisältäviä ruokia: banaani, mehulasi, omena, hunajaa, rusinoita ja 8 sokeripalaa. Kuvituskuva.

Hypoglykemian ensiapu on 10–20 g nopeasti imeytyvää hiilihydraattia. Elleivät oireet helpotu noin 10 minuutissa, on otettava toinen annos. 

Jos diabetesta sairastava on tajuton, on hälytettävä ambulanssi hätänumerosta 112.


Milloin mitataan ketoaineet?

Eri syistä johtuva insuliinin puute elimistössä voi aiheuttaa diabetesta sairastavalle ketoaineiden kertymistä elimistöön. Tila voi hoitamattomana johtaa ketoasidoosiin eli happomyrkytykseen, mikä on hengenvaarallinen tila.

Tästä syystä ketoaineet tulisi mitata, jos verensokeri on yli 15 mmol/l sekä sairauspäivinä, kuten kuumetaudissa ja erityisesti oksennus- ja ripulitaudin aikana.

Lisätietoa ketoasidoosista ja sen ehkäisystä löydät Diabetesliiton sivuilta.


Lähteinä käytetty:  Diabetesliitto, Diabetestalo, Terveyskirjasto