Hyppää sisältöön

Tietoa tyypin 1 diabeteksesta

Tyypin 1 diabetesdiagnoosi tulee yleensä yllätyksenä, mutta sairaus kehittyy useimmiten pidemmän ajan kuluessa. Diabetes oireilee esimerkiksi väsymyksenä, tihentyneenä virtsaamistarpeena, janon tunteena tai yleisenä huonovointisuutena. Tyypin 1 diabeteksen syitä ei edelleenkään tunneta, syitä selvitetään monissa tutkimuksissa. Todennäköisesti sairauden taustalla ovat perinnöllinen alttius ja jokin sairastumiselle altistava ympäristötekijä. 

Mikä on tyypin 1 diabetes?

Tyypin 1 diabetes puhkeaa, kun sisäsyntyinen autoimmuunitulehdus tuhoaa haiman insuliinia tuottavat solut. Autoimmuunitulehduksessa elimistösi tunnistaa virheellisesti haiman insuliinia tuottavat solut vieraiksi soluiksi ja vaurioittaa niitä. Tämä johtaa asteittain täydelliseen insuliinin puutteeseen. Tästä syystä tyypin 1 diabeteksesta käytetään myös nimitystä insuliininpuutosdiabetes.

Tyypin 1 diabetes on sairaus, johon voi sairastua missä iässä tahansa, mutta tyypillisimmin alle 40-vuotiaana. Suurin osa sairastuu jo lapsuudessa. Tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 suomalaista.

Tyypin 1 diabeteksen oireet

Tyypin 1 diabeteksen oireet kehittyvät yleensä melko nopeasti. Tyypillisiä oireita ovat:

  • jano
  • virtsan määrän lisääntyminen, tihentynyt virtsaamistarve
  • väsymys
  • tahaton laihtuminen.

Jos epäilet sairastavasi tyypin 1 diabetesta, ota yhteys terveydenhuoltoon! 

HUOM! Lasten tyypin 1 diabeteksesta löydät Tyypin 1 diabetesta sairastavan lapsen huoltajan polulta.

Tyypin 1 diabeteksen toteaminen

Epäily tyypin 1 diabetekseen sairastumisesta herää yleensä oireiden perusteella. Useimmiten sairauden oireet kehittyvät nopeasti, muutamien päivien tai viikkojen kuluessa. Oireiden ilmaantuessa suurin osa haiman insuliinia tuottavista soluista on jo tuhoutunut ja haiman insuliinia tuottavista soluista on yleensä jäljellä vain 10–20 %. Koska elimistössä ei ole insuliinia, elimistö ei pysty hyödyntämään veressä kulkevaa sokeria energiaksi. Tyypin 1 diabetekseen sairastunut tarvitseekin välittömästi insuliinihoidon aloituksen. 

Tyypin 1 diabetesta epäiltäessä kartoitetaan:  

  • taudin oirekuva ja sen kehittyminen
  • laboratoriokokeet: verensokeri, ketoaineet, GAD-vasta-aineet, C-peptidi.

Mikä on LADA? 

LADA (Latent Autoimmune Diabetes in Adults) on aikuisiällä ilmenevä tyypin 1 diabeteksen alamuoto. Siinä insuliininpuutos syntyy hitaammin ja verensokerin nousu on siten hitaampaa. Tästä syystä alkuvaiheessa LADA saatetaan usein diagnosoida tyypin 2 diabetekseksi ja hoito voi mukailla tyypin 2 diabeteksen hoitoa. Hiljalleen kehittyvä insuliininpuutos vaatii myöhemmin yleensä kuitenkin insuliinihoitoa.

Mikä on LADA-diabetes

Diabetesliiton asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiä kertoo videolla LADA-diabeteksesta ja miten se diagnosoidaan.

Video: LADA-diabetes – Mistä oikein on kyse? (Diabetesliitto, kesto 2:31).

Miten LADA-diabetesta hoidetaan

Diabetesliiton asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiä kertoo videolla, miten LADA-diabetesta hoidetaan.

Video: LADA-diabetes – Miten sitä hoidetaan? (Diabetesliitto, kesto 2:58)

Tietoa LADA-diabeteksesta löydät myös Terveyskylän Diabetestalosta.


Omahoito 

Diabeteksen hoidossa puhutaan yleisesti omahoidosta. Omahoito ei kuitenkaan tarkoita yksin hoitamista. Pyydä omahoitoon tarvitsemaasi tukea hoitopaikastasi! Verensokeriseurannan ja insuliinihoidon lisäksi kokonaisterveyden kannalta myös elintavoilla on merkitystä verensokerin hallinnassa. Elintavoista löydät lisää tietoa tämän hyvinvointipolun varrelta.  


Insuliinihoito

Verensokerin seuranta ja insuliinin annostelu ovat jokapäiväinen osa tyypin 1 diabetesta sairastavan arkea. Insuliinihoito on tyypin 1 diabetesta sairastavalle elintärkeää. Sitä toteutetaan joko monipistoshoitona tai pumppuhoitona.

Insuliinihoito räätälöidään jokaiselle yksilöllisesti. Insuliinihoidon rinnalla kulkee säännöllinen verensokerin omaseuranta. Klikkaamalla kuvassa olevia oransseja kysymysmerkkejä, löydät vinkkejä diabetesarjen erilaisiin tilanteisin.


Diabeteksen seuranta terveydenhuollossa

Seurantakäynnit sovitaan yksilöllisesti, ja niitä suunnitellessa tulee ottaa huomioon muun muassa sairauden kesto, diabetesta sairastavan ikä, mahdolliset diabeteksen aiheuttamat lisäsairaudet sekä muut sairaudet. Käypä hoito -suosituksen mukaan sinulle pitää tehdä kattavampi tarkastus kerran vuodessa, jolla arvioidaan tuen ja ohjauksen tarpeitasi. 

Kuvaus tyypin 1 diabetesta sairastavan seurantakäyntien sisällöistä. 6-12 kk välein: mieliala ja jaksaminen, liikunta, ruokailutottumukset, elintavat, uni, paino, vyötärö, HbA1c, TIR, hypot, verensokerin omaseurantatulokset, verenpaine (kotiseurantatulokset), pistospaikat, ja jalkojen tutkiminen. 1 vuoden välein: P-Krea, eGFR, u-Alb/Kre, suun terveys, PVK, Kalium ja natrium (verenpainelääkettä käyttävillä) ja ajoterveys. 1-3vuoden välein: S-Alat, lipidit, silmänpohjakuvaus ja näkökyky, EKG, tarvittaessa: P-Tsh, keliakia-vasta-aineet, kortisoli. infograafi.
Tyypin 1 diabetesta sairastavan seurantakäyntien sisällöt.

Mittaa verenpaineesi oikein

Verenpaineen omaseurannassa oikein suoritettu mittaus on avaintekijä, joten kertaa vielä mittaustekniikka videolta. Tulostettavan verenpaineen seurantalomakkeen löydät esimerkiksi Terveyskirjastosta.

Video: Verenpaineen kotimittaus (Hyvinvoinnin polut, kesto 4:02)

Diabetes ja ajoterveys

Vastaanottokäyntien yhteydessä lääkäri on velvoitettu seuraamaan pitkäaikaissairaan ajoterveyttä. Ajoterveyttä seurataan yksilöllisesti. Kattavan tietopaketin diabeteksesta ja liikenneturvallisuudesta löydät Terveyskylän Diabetestalosta.


Lisäsairaudet 

Diabetes vaikuttaa kaikkialla elimistössäsi. Koholla oleva verensokeri rasittaa elimistöä ja voi ajan myötä aiheuttaa lisäsairauksia. Lisäsairauksien riskiä voidaan kuitenkin merkittävästi pienentää hoitamalla diabetesta kokonaisvaltaisesti ja hallitsemalla riskitekijöitä.

Verensokerin lisäksi tärkeitä ovat kolesterolin ja verenpaineen hoito sekä tupakoimattomuus. Jos sinulle on jo kehittynyt lisäsairauksia, hyvällä hoidolla voidaan hidastaa sairauksien etenemistä. Löydät lisätietoa diabetekseen liittyvistä lisäsairauksista klikkaamalla kuvassa olevia oransseja kysymysmerkkejä.


Hoitosuunnitelma 

Hoitosuunnitelman lähtökohtana ovat yksilölliset tarpeesi ja se, miten pärjäät pitkäaikaissairautesi kanssa. Hoitosuunnitelma on sinun yhdessä hoitohenkilökunnan laatima tiivistelmä, jonka tarkoituksena on turvata hoitosi jatkuvuus. Hoitosuunnitelman avulla luodaan kokonaistilanteesta yhteisymmärrys sinun ja terveydenhuollon välille. Siitä selviää myös työnjako sinun ja ammattilaisten välillä.   

Hoitosuunnitelmassa kerätään yhteen:

  • pitkäaikaissairaudet ja terveydentilaan liittyvät muut tekijät  
  • yhdessä sovitut yksilölliset hoidon tavoitteet   
  • keinot ja toteutustavat tavoitteisiin pääsemiseksi   
  • hoidon seuranta, moniammatillinen tuki  
  • käytössä oleva lääkitys  
  • hoitotarvikkeet  
  • terveyenhuollon yhteystiedot.

Hoitosuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa hoitokäynneillä. Hoitosuunnitelmakäynnille on tärkeää valmistautua huolellisesti. Monessa hoitoyksikössä saattaa jo olla käytössä sähköinen omahoitolomake tai oma tulostettava versio. Kysy lomaketta ennen vastaanottoa!


Omahoitosi tueksi 

Diabetesliiton D-kaupasta voit tilata erilaisia diabetesaiheisia materiaaleja. D-kaupasta löydät myös diabetestunnuksia.


Diabetesliitto järjestää erilaisia kursseja tyypin 1 diabetesta sairastaville. Tietoa kursseista löydät Diabetesliiton verkkosivuilta.


Erilaisia tyypin 1 diabetesta sairastaville suunnattuja ohjausvideoita löydät Terveyskylän Diabetestalosta.


Lisämateriaalia

Tiedätkö, miten insuliini on keksitty? Katso Diabetestutkimussäätiön mielenkiintoinen Insuliini 100 vuotta -video aiheesta!

Diabetestutkimussäätiön luento -video: Insuliini 100 vuotta (kesto 55:05). 

Lähteinä käytetty: Käypä hoito Insuliininpuutos, Diabetestalo