Hyppää sisältöön

Diabetes ja opiskelu

Diabetesdiagnoosi saattaa herättää mietteitä ja huolia opiskeluun ja ammatinvalintaan sekä myöhemmin työelämässä pärjäämiseen liittyen. Diabetes ei juuri rajoita ammatinvalintaa, vain harvat ammatit eivät sovellu tyypin 1 diabetesta sairastavalle. Opiskelua tukevat hyvät omahoitotaidot ja -työkalut sekä muun muassa elintavat ja mielen hyvinvointi.

Hoitosuunnitelma apuna opiskelussa

Hoitotasapainossa oleva diabetes auttaa opiskelujen sujumisessa, sillä liian korkeat tai matalat verensokerit vaikuttavat jaksamiseen ja toimintakykyyn. Ammattilaisten kanssa yhteistyössä laaditun hoitosuunnitelman yhtenä tarkoituksena on varmistaa tasainen verensokeritaso. Omahoidon tavoitteet ja periaatteet on kirjattu hoitosuunnitelmaan, samoin tarvittava seuranta ammattilaisten kanssa.

Hoitosuunnitelman laatiminen luo jäntevyyttä omahoitoon ja diabetesseurantaan ja tukee sekä opiskelua että myöhemmin työelämässä pärjäämistä.


Ammatinvalinta ja diabetes eri ammattialoilla

Nykyinen hoitomenetelmien kehittyminen takaa paljon opiskelu- ja työmahdollisuuksia myös diabetesta sairastavalle. Ammatinvalintaan liittyen on tärkeää, että nuori pohtii omia toiveitaan, arvojaan ja vahvuuksiaan samalla kun tunnistaa omat mahdolliset rajoitteensa. Kannusta siis nuorta keskustelemaan avoimesti omista toiveistaan ja ajatuksistaan oman opinto-ohjaajansa, kouluterveydenhuollon sekä omalääkärin ja diabeteshoitajan kanssa.

Ammatinvalintaan liittyvien päätösten pitäisi perustua nuoren tilanteen yksilölliseen arviointiin, ei yleisiin sairauteen perustuviin rajauksiin.

Diabetesliiton tulostettava Todistus tentti- tai koetilaisuuteen löytyy diabetes.fi -sivuilta.


Opinnoissa jaksaminen

Päivittäinen hoitotasapainon seuranta on aiempaa helpompaa diabeteksen hoidossa käytettävien verensokeriseurantavälineiden kehittymisen myötä. Vaarallisen alas laskevat verensokeriarvot ovat aiempaa harvinaisempia ja diabetesta sairastava pärjääkin opinnoissaan ilman erityisjärjestelyjä.

Joskus hyvästä hoidosta ja hoitovälineistä huolimatta opiskeluun liittyvä stressi voi nostaa verensokeriarvoja esimerkiksi koetilanteissa. Korkeat (tai matalat) sokerit ja verensokerien vaihtelu taas aiheuttavat väsymystä ja keskittymiskyvyn heikkenemistä. Tällaisissa tilanteissa nuorella saattaa olla oikeus lisäaikaan esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa.

Diabetes voi oikeuttaa yo-kirjoituksissa erityisjärjestelyihin mutta diabetes ei silti tarkoita, että erityisjärjestelyjä välttämättä tarvitsisi.

Lisäaikaa ylioppilaskirjoituksiin?

Lue aiheesta lisää Diabetes-lehden kirjoituksesta Lisäaikaa ylioppilaskirjoituksiin?


Mielentila-podcast

Tampereen kaupungin toisen asteen opiskeluhuollon podcasteista löytyy erilaisia jaksoja opiskelijan jaksamisen ja mielen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kaikki podcastit löydät Smart Moves -hankkeen verkkosivulta.

Diabeteksen ohella opinnoissa jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä löydät klikkaamalla alla olevassa kuvassa olevia oransseja ikoneita.


Diabeteksen puheeksiotto

Avoin keskustelu nuoren hoitotahon, opiskeluterveydenhuollon ja oppilaitoksen henkilökunnan kanssa voi helpottaa opinnoissa jaksamista. Avoimuutta puoltaa esimerkiksi turvallisuusnäkökulma ja paremmat mahdollisuudet opiskelupäivien aikaiseen verensokeriseurantaan ja esimerkiksi luentojen ja tenttien tauottamiseen.

Avoin kertominen ainakin myös lähimmille ystäville lisää myös nuoren turvallisuutta. Avoimuus on tärkeää erityisesti silloin, jos nuori ei itse tunnista verensokeriarvojensa laskua.

Lisätietoa

Diabetesliiton tuottaman Diabeteksen äärellä -podcastin Opiskelu ja muutto pois kotoa -jaksossa nuoret keskustelevat elämänvaiheesta, jossa opiskelu ja ensimmäinen oma koti ovat ajankohtaisia.


Tutustu myös tyypin 1 diabetesta sairastavan hyvinvointipolun Diabetes ja työelämä -osioon.


Lähteet: Diabetesliitto,