Liikkuminen
Säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen turvaa lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä. Yleiset liikkumisen suositukset antavat suuntaviivat tyypin 1 diabetesta sairastavan lapsen ja nuoren liikkumiselle. Liikkumisessa on tärkeä huomioida erityisesti kestävyystyyppisen liikunnan verensokeria laskeva vaikutus. Hyvä liikuntaan varautuminen mahdollistaa myös kuormittavan liikkumisen ja urheilun harrastamisen turvallisesti. Liikunta tukee myös hoitotasapainon saavuttamista.
Liikkumisen vaikutukset
Riittävä liikkumisen määrä ja liikunnan harrastaminen tukevat lapsen ja nuoren yleistä hyvinvointia. Liikunta parantaa muun muassa insuliiniherkkyyttä. Suotuisien verensokerivaikutusten lisäksi sillä on positiivinen vaikutus myös veren rasva-arvoihin.
Lapsena ja nuorena harrastettu liikunta kehittää
- tuki- ja liikuntaelimistöä sekä lihaksistoa
- luustoa, erityisesti luumassaa
- liikuntataitoja, tasapainoa, ketteryyttä ja koordinaatiota
- vuorovaikutustaitoja, reilu peli -henkeä.
Lue lisää liikkumisen vaikutuksista lapsen ja nuoren kehitykseen UKK-instituutin verkkosivulta.
Liikkuminen lapsena ja nuorena kannattaa, sillä lapsuudessa opittu aktiivinen elämäntapa kantaa usein myös aikuisuuteen.
Liikkumisen suositukset antavat suuntaviivat liikkumiselle
Alle kouluikäisten liikkumisen määrää ja toteutusta ohjaavat varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset (OKM, 2016). Ala- ja yläkoululaisen terveyden kannalta riittävä liikkumisen vähimmäismäärä kerrotaan 7–17-vuotiaan lapsen ja nuoren liikkumissuosituksessa (OKM, 2021).
Lasten ja nuorten liikkumisen suositukset
Tutustu liikkumisen suosituksiin klikkaamalla kuvan oransseja infomerkkejä.
Lapsen diabetes ja liikunta
Säännöllinen liikunta on suositeltavaa kaikille diabetesta sairastaville. Edellä esitellyt liikkumisen suositukset antavat suuntaviivat myös tyypin 1 diabetesta sairastavan lapsen ja nuoren liikkumiselle. Liikunta tukee myös diabeteksen hyvän hoitotasapainon saavuttamista.
Parhaimmillaan liikunta vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa. Kannusta diabetesta sairastavaa lasta ja nuorta liikkumaan omien taitojensa ja rajojensa puitteissa. Varmista myös, että liikunta tarjoaa positiivisia kokemuksia ja että lapsi tai nuori saa liikkumisestaan positiivista palautetta.
Hoitotasapainossa oleva diabetesta sairastava lapsi ja nuori voi liikkua ikätovereidensa tavoin. Samalla liikunnan harrastaminen tukee hoitotasapainon saavuttamista.
Liikuntaan varautuminen
Lapsen verensokeritaso on aina yksilöllinen. Liikunnan aikaiseen ja jälkeiseen verensokeritasoon vaikuttavat muun muassa liikuntalaji ja tottumus harrastaa kyseistä liikuntalajia, liikunnan kesto, rasituksen taso sekä suoritukseen liittyvä stressi, kuten kilpailu- tai urheilutilanne. Myös olosuhteet, esimerkiksi lämmin sää, vaikuttavat verensokeritasoon.
Suosituksen mukainen pitkään jatkuva, vähintään tunnin kestävä rasittava liikkuminen yleensä laskee verensokeria. Verensokeri voi laskea sekä liikkumisen aikana että vielä useita tunteja liikunnan jälkeen. Liikuntaan varautuminen ehkäisee verensokerin liiallista laskua.
Verensokerin liiallista laskua liikunnan aikana ja sen jälkeen voidaan estää:
- Syömällä hiilihydraattipitoista ruokaa tai välipalaa ennen liikuntaa.
- Syömällä hiilihydraattipitoisia eväitä tarvittaessa myös liikunnan aikana ja/tai sen jälkeen.
- Vähentämällä ennen liikuntaa pistettävää ateriainsuliinia. Myös liikunnan jälkeistä insuliiniannosta voi joutua vähentämään.
Katso lisää ohjeita liikuntaan varautumisesta alla olevasta kuvasta. Löydät lisäohjeita klikkaamalla oransseja infomerkkejä. Katso myös infograafi liikuntaan varautumisesta tyypin 1 diabetesta sairastavan polulta.
Vinkkejä koko perheen yhteiseen liikkumiseen
Tutustu Neuvokas perhe -sivustolle koottuihin tietopaketteihin:
- Liikunnan ilo -sivulla voit pohtia esimerkiksi millainen liikunta tuottaa teidän perheelle iloa. Löydät myös vinkkejä liikkeen lisäämiseksi osaksi perhearkea.
- Perheliikunta kotona -sivulta löydät ohjeet esimerkiksi vauva- ja olohuonesirkuksen järjestämiseen sekä Meillä saa leikkiä -videosarjan leikkivinkit.
- Perheliikunta ulkona -osion vinkeillä voit järjestää koko perheelle Metsänhaltija-leikin tai puunhalaushipan lähimetsässäsi.
Liikkumisen turvallisuus
Lapsen liikkuminen ja raskaankin liikunnan harrastaminen on turvallista, kun diabetes on hoitotasapainossa ja liikuntatilanteisiin on varauduttu huolella.
Jos olet epävarma jonkin tietyn liikuntalajin sopivuudesta, voit olla yhteydessä lapsen hoitotahoon ennen liikunnan aloittamista.
Opettajien, ohjaajien ja valmentajien kanssa sovittavia asioita
Koulun liikuntatunteja ja esimerkiksi liikuntaharrastuksia varten kannattaa selvittää ja sopia opettajien, ohjaajien ja valmentajien kanssa etukäteen:
- Kuka vastaa ja huoletii lapsen tai nuoren välipalojen antamisesta?
- Kuka on vastuussa lapsesta ja nuoresta mahdollisessa hypoglykemiatilanteessa?
- Kuka tietää, miten hypoglykemiatilanteessa toimitaan ja huolehtii nopeasta avusta?
- Kuka tietää, mistä lapsen hypoeväät löytyvät ja kuka huolehtii niiden antamisesta?
Liikunnan turvallisuutta voidaan lisätä myös oikeanlaisilla jalkineilla. Lue lisää jalkineiden valinnasta Jalkojen hoito -osiosta.
Urheilu ja diabetes
Iän karttuessa osa lapsista haluaa siirtyä tavoitteellisemman liikunnan ja urheilun pariin. Diabetesta sairastava nuori voi urheilla ikätovereidensa tavoin. Turvallinen urheilun harrastaminen kuitenkin edellyttää, että hoitotasapaino on kunnossa.
Pidempiin harjoituksiin ja urheilusuorituksiin varautumisesta kannattaa keskustella lapsen hoidosta vastaavassa yksikössä.
Tiedä lisää diabeteksesta ja urheilusta
Diabeteksen äärellä -podcast-sarjan Kokemuksia urheilijana -jaksossa jääkiekkoilija Jenna Suokko kertoo erityisesti joukkueurheiluun ja diabetekseen liittyvistä asioista.
Urheilijan diabeteksesta löytyy tietoa myös Terve urheilija -ohjelman verkkosivulta. Sivustolta löytyy paljon myös liikuntavammojen ehkäisyyn liittyvää tutkittua tietoa ja harjoitusohjelmia.
Jos liikkuminen ei aina kiinnosta
Aktiivisten varhaisvuosien jälkeen liikkumisen ilo ja aktiivisuus saattavat alkaa vähentyä. Murrosiässä osa nuorista vähentää liikkumistaan radikaalisti. Moni nuori myös päätyy lopettamaan urheiluharrastuksensa esimerkiksi seuratoiminnassa.
Diabeteksen hoidon kannalta pienikin aktiivisuus on positiivista. Voit kannustaa nuorta arkiaktiivisuuteen ja esimerkiksi aktiivisiin siirtymisiin pyöräilemällä tai kävelemällä. Terveyden kannalta myös pitkäkestoisen paikallaanolon tauottaminen esimerkiksi tietokoneella tai digilaitteilla kannattaa.
Fressis-sivusto nuorille
Nuorille suunnattua tietoa, tarinoita ja vinkkejä terveellisestä sekä hyvinvoivasta arjesta löytyy Fressis-verkkosivustolta. Kannusta nuorta tutustumaan vaikkapa Liike-osiosta löytyviin liikuntamotivaatio-videoiden vinkkeihin ja erilaisten liikuntahaasteiden pariin.
Liike-sivulta löytyy myös Millainen liikkuja olet -testi. Lähetä vaikka alla oleva testilinkki ja vinkki sivustosta omalle nuorellesi.
Tampereen kaupungin toisen asteen opiskeluhuolto julkaisee Mielentila-podcastia. Mitä tehdä, kun ei ole motivaatiota -podcastissa (kesto 21:28) pohditaan muun muassa mitä motivaatio-ongelmille voisi tehdä.
Lisätietoa liikunnasta ja tyypin 1 diabeteksesta
Lähteinä käytetty: UKK-instituutti, Terveyskylä, Diabetesliitto