Hyppää sisältöön

Sosiaaliturva

Sosiaaliturva on laaja kokonaisuus, joka sisältää toimeentuloa ja terveyttä turvaavia palveluita ja taloudellisia etuuksia. Yleinen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö kattaa myös tyypin 2 diabetesta sairastavan sosiaali- ja terveyspalvelut.

Tyypin 2 diabetesta sairastavan sosiaaliturva

Sosiaaliturvan kokonaisuus kattaa palvelut ja taloudelliset etuudet, jotka turvaavat myös tyypin 2 diabetesta sairastavan toimeentuloa ja terveyttä. Tyypin 2 diabeetikolle tärkeitä sosiaaliturvaetuuksia lääkkeiden ja hoitovälineiden lisäksi ovat muun muassa erilaiset kuntoutusvaihtoehdot sekä eläkettä saavan hoitotuki ja omaishoidon tuki.

Sosiaaliturvan viidakossa -podcast

Podcastissa keskustellaan diabetesta sairastavan sosiaaliturvasta ja annetaan esimerkkejä yksittäisistä etuuksista, mihin kaikkeen diabeetikko on oikeutettu. Jakso on osa Diabetesliiton Diabeteksen äärellä -podcastsarjaa.

Voit ottaa sosiaaliturva-asiat puheeksi diabetesvastaanotolla. Oma diabeteshoitajasi voi neuvoa sinua yleisimmissä diabetesta sairastavia koskevissa etuuksissa ja ohjata saamaan lisätietoa palveluista ja etuuksista. Luottamuksellinen suhde omaan hoitotahoon helpottaa joskus vaikeilta ja hankaliltakin tuntuvien asioiden puheeksi ottamista vastaanottokäynnillä.

Mistä saan lisätietoja sosiaaliturvastani?

Lisätietoja omasta sosiaaliturvastasi saat myös oman hoitopaikkasi tai alueesi sosiaalityöntekijältä. Yhdessä sosiaalityöntekijäsi kanssa voitte kartoittaa tilannettasi ja saat ohjausta sairaus- ja elämäntilanteesi edellyttämien sosiaaliturvaetuuksien ja -palveluiden piiriin.

Opas diabetesta sairastavan sosiaaliturvasta

Diabetesliitto julkaisee vuosittain Diabetesta sairastavan sosiaaliturvaoppaan. Voit ladata oppaan maksutta liiton D-kaupasta. Opas päivitetään vuosittain.


Yleistä lääkekorvauksista

Tyypin 2 diabetekseen hoitoon käytetyt lääkkeet korvataan joko kokonaan tai osittain. Edellytyksenä korvaukselle on, että lääke kuuluu lääkkeiden korvausjärjestelmään ja on lääkärin määräämä. Lääkkeitä korvataan kolmessa eri luokassa: peruskorvattuna, alemmassa erityiskorvausluokassa ja ylemmässä erityiskorvausluokassa. Lääkkeen käyttäjän maksama omavastuu lääkevalmisteesta siis vaihtelee lääkkeen korvausluokan mukaan. Diabeteslääkkeet ovat yleensä erityiskorvattavia lääkkeitä.

Diabetes ja lääkekorvaukset

Lääkeostoihin sisältyy vuosittainen 50 euron alkuomavastuu, jonka tulee täyttyä ennen kuin voit saada korvausta lääkeostoista. Alkuomavastuuta kerryttävät reseptillä ostetut lääkärin määräämät ja sairausvakuutuslain mukaan korvattavat lääkkeet.

Korvauksen jälkeen itse maksettavaksi jäävillä reseptilääkkeiden lääkekuluilla on Kelän määrittämä, kalenterivuosittainen vuosiomavastuuraja, ns. lääkekatto. Kun kattosumma täyttyy, saat loppuvuoden lääkkeistä lisäkorvausta. Tällöin maksat lääkärin määräämistä lääkkeistä vain 2,50 euron omavastuun lääkevalmistetta kohden kalenterivuoden loppuun saakka.

Lääkekorvaukset-infograafin sisältö on kuvailtu ympäröivässä tekstissä, infograafi.
Infograafi tyypin 2 diabetesta sairastavan lääkekorvauksista.

Tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävät verensokeria alentavat lääkkeet kuuluvat insuliinia lukuun ottamatta yleensä alempaan erityiskorvausluokkaan (65 %). Yhä useammin erityisesti uudet diabeteslääkkeet ovat kuitenkin rajoitetusti korvattuja eli lääke korvataan vain tietyt ehdot täyttäville diabeetikoille.

Tietoa eri diabeteslääkkeiden korvattavuudesta

Tarkemmat ja ajantasaiset tiedot eri diabeteslääkkeiden korvattavuuksista löydät Kelan verkkosivuilta Lääkehaku-palvelusta.


Hoitotarvikkeet

Tyypin 2 diabeetikkona sinulla on oikeus maksuttomiin hoitotarvikkeisiin. Tieto tarvitsemistasi välineistä ja niiden määristä tulee kirjata hoitosuunnitelmaasi. Hoitosuunnitelmaan kirjattujen yksilöllisten hoitovälineiden (kuten verensokerimittarit ja mittausliuskat) jakelusta vastaa oman alueesi terveyskeskus.

Vaikka käytössäsi ei olisi verensokerin äkilliselle laskulle altistavaa lääkitystä (kuten insuliinia) ja vaikka diabetestasi hoidettaisiin elintapa- ja tablettihoidolla, tulee verensokeritasoa silti ajoittain mitata. Ohjeelliset lukumäärät verensokeriseurannassa tarvittavien mittausliuskojen määristä annetaan Diabeteksen Käypä hoito -suosituksessa.

Jos hoitomuotona on lääkitys, joka ei altista hypoglykemialle eli liian matalalle verensokerille, on ohjeellinen verensokerin mittausliuskojen tarve 2–14 liuskaa viikossa. Suosituksen mukaan hoitotarvikkeiden määrä arvioidaan kuitenkin aina yksilöllisen tarpeen mukaisesti.

Diabetesliitto on laatinut erilaisia kannanottoja ja toimia hoitotarvikkeiden yksilöllisestä ja riittävästä saamisesta. Tutustu kannanottoihin ja toimiin Diabetesliiton verkkosivulla.


Kuntoutus

Tyypin 2 diabetesta sairastavan arjessa pärjäämistä, työ- ja toimintakykyä, hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä arjen omahoitoa voidaan edistää kuntoutuksella. Vastuu diabetesta sairastavan kuntoutukseen ohjaamisesta on hänen hoitotahollaan. Voit myös itse tehdä aloitteen kuntoutukseen hakeutumisesta. Kysy kuntoutuksesta, kun tapaat diabeteshoitajaasi tai -lääkäriäsi.

Ohjausta kuntoutukseen hakeutumiseksi sekä tietoa eri kuntoutusvaihtoehdoista saat esimerkiksi omasta terveyskeskuksestasi, diabetesvastaanotolla toimivilta diabeteshoitajilta ja -lääkäreiltä sekä kuntoutusohjaajilta ja työterveyshuollostasi. Voit kysyä neuvoa myös Kelasta, työ- ja elinkeinotoimistosta tai omasta työeläkevakuutustoimistostasi etenkin, jos kuntoutuksen tarpeella on yhteys työssä jaksamiseen.

Kelan sopeutumisvalmennus

Kela järjestää kuntoutusta tyypin 2 diabeetikoille. Metabolista oireyhtymää (MBO) ja tyypin 2 diabetesta sairastavalle aikuiselle suunnatusta ryhmämuotoisesta sopeutumisvalmennuskurssista ja kurssille hakeutumisesta saat lisätietoa Kelan verkkosivuilta.


Diabetesliiton kurssit

Diabetesliitto tarjoaa monipuolisen kurssivalikoiman tyypin 2 diabetesta sairastaville.


Omaishoito

Joskus tyypin 2 diabetesta sairastava tarvitsee läheisensä apua diabeteksensa hoitoon esimerkiksi korkean ikänsä tai lisäsairauksiensa takia. Jos henkilön tarvitsema hoito ja huolenpito on kokonaisvaltaisesti arvioituna päivittäin sitovaa, on omaisella tai läheisellä oikeus hakea omaishoidon tukea. Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu. Tuen järjestämisestä ja omaishoidon tuen päätöksestä vastaa hyvinvointialue. Omaishoidon tukea haetaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveystoimelta kotikunnasta.

Mitä omaishoito on ja kuka voi toimia omaishoitajana?

Omaishoidossa omaishoitaja pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka ei sairauden, vamman tai muun erityisen hoivan ja tuen tarpeen vuoksi selviydy arjestaan omatoimisesti. Omaishoitajalle voidaan maksaa hoivatyöstä korvausta, omaishoidon tukea, joka on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu. Luotettavaa ja ajantasaista tietoa ja ohjeistuksia omaishoidon tuesta löydät Omaishoitajaliiton verkkosivuilta. Liitto on myös koonnut valmiin tietopaketin omaishoitoon liittyen.


Kaipaatko lisätukea omaan sosiaaliturvaasi?

Kansanterveys-, potilas- ja vammaisjärjestöt ovat koonneet yhteisen sosiaaliturva-verkkosivuston. Opas päivitetään vuosittain.


Sosiaali- ja terveyspoliittisen asiantuntijan puhelinneuvonta

Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic palvelee diabetesta sairastavia ja läheisiä puhelimitse .


Pulmanavigaattori

Tietoa ja apua omasi tai läheisesi hyvinvointiin ja sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä voit etsiä myös Terveyskylän Kuntoutumistalon Pulmanavigaattori-palvelusta. Sosiaalityön ammattilaisten laatimalla työkalulla voit arvioida omaa tai läheisesi sosiaalisen tuen tarvetta.


Lähteinä käytetty: Diabetesliitto, Omaishoitajaliitto, KELA